Aistiesteetön sisustaminen

Aistiesteetön sisustaminen

 

Jokaiselle lienee tuttua, kun puhutaan esteettömästä sisustuksesta – on huomioitu liikuntarajoitteet mm. liuskoilla, tarvittavilla etäisyyksillä sekä tukikahvoilla. Mutta myös aistimme voivat kaivata tukea palautuakseen ja tähän aistiesteetön sisustaminen tuo apua.

 

mistä on kyse?

Aistiesteettömässä sisustamisessa tärkeää roolia näyttelee toimiva tilasuunnittelu, oikeanlainen valaistus ja akustiikka sekä materiaali- ja kalustevalinnat, jotka on valittu asujan tarpeiden mukaan, huomioiden asujan aistiherkkyydet sekä -mieltymykset ja arjen kuormittavuudet. Nämä kaikki elementit ovat avainroolissa, kun tarkastellaan aistiesteetöntä sisustusta ja jokaiseen aihealueeseen tulisi paneutua huolella, sillä oikein suunniteltuina ne edesauttaa palautumista ja vähentää stressiä. Aistiesteettömyydessä otetaan huomioon makuaistia lukuunottamatta kaikki perusaistimme; näkö, kuulo, tunto ja haju.

Aistiesteettömässä sisustamisessa pyrkimyksenä on siis minimoida aistikuormitukset mahdollisimman laajasti.

 

 

Aistiesteetön sisustus – ketä se palvelee?

Elämme ajassa, missä arjen kuormitus on koko ajan enemmän ja enemmän läsnä. Työelämän paineet kasvaa, vapaa-aikaan ladataan paljon odotuksia ja pahimmillaan harrasteita suoritetaan eikä suinkaan nautita palauttavassa tarkoituksessa. Maailma digitalisoituu hurjaa vauhtia ja somemaailma on useimmille arjessa enemmän läsnä, kuin läheisen fyysinen kosketus. Suurin osa päivistämme vietetään aisteillemme melko kuormittavissa ympäristöissä – työpaikoilla, kouluissa ja hoitopaikoilla. Visuaalinen häly ympärillämme on todella suuri. Nämä kaikki kuormittaa aistejamme ja siksi kodin tulisi olla paikka, missä voisi rauhassa ladata akkuja ja palautua.

 

Herkät ja erityisherkät ihmiset saavat aistiesteettömästi sisustetusta kodista suuren avun, kun aisteja kuormittavat tekijät on minimoitu. Tällä voidaan vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun, kun aistimme saavat palautua rauhassa ja olemme rentoutuneempia. Erityisryhmien, kuten kehitysvamma ja muistisairaiden asumisessa on aistiesteettömyydestä suuri hyöty. Myös perheissä, missä autismi on jollain tasolla läsnä, aistiesteettömyys on suurena apuna rauhoittamaan herkkää aistien kirjoa.

 

 

Herkkien ja erityisryhmien tarve aistiesteettömyydelle on selvä, mutta aistiesteettömyydestä hyötyy ihan jokainen. Tämän päivän arki on aisteillemme erityisen kuormittavaa ja ympäristön suunnittelulla voimme helpottaa tilannetta.

 

 

Mitä ottaa huomioon?

Harkittu tilasuunnittelu on tärkeää tilassa kuin tilassa. Aistiesteettömien tilojen suunnittelussa otetaat huomioon, että ihmisellä on mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan purkamaan energiaa tai lepäämään niin halutessaan. Usein ihminen kuitenkin haluaa olla samaan aikaan myös muun perheen tai yhteisön lähellä, joten tila tilassa -suunnittelua toteutetaan paljon aistiesteettömissä kodeissa. Tätä voi toteuttaa esimerkiksi rauhallisella lukunurkkauksella, joka sijaitsee yhteisten tilojen yhteydessä, olemalla kuitenkin hieman syrjässä. Tai jumppapisteellä, missä voi rauhassa purkaa energiaa vaikkapa puolapuissa kiipeilemällä.

 

 

Aistiesteettömässä kodissa olennaista on, että löydetään energian purkamisen ja levon tasapaino. Jokaisella meistä on hieman erilaiset tavat palautua; toinen tekee sen sohvalla makaamalla, toinen tarvitsee liikkeen rentoutuakseen. On siis tärkeää, että myös liikkeelle ja liikkumiselle on mahdollisuus.

 

 

Tilojen selkeys ja niiden hahmottaminen on tärkeää aistiesteettömässä kodissa. Täysin valkoinen sisustus voi olla haastava aistiherkälle, koska tilan hahmotus hankaloituu. Myös kiiltävät pinnat kuormittaa mattapintoja enemmän. Usein tilan hahmottamista helpottaa, kun lattia on tummempi ja tilan värit vaalenee ylöspäin.

 

 

 

 

Myös valaistuksella on suuri merkitys tilojen hahmottamisen kannalta. Oikein suunnitellulla valaistuksella voidaan korostaa ja rytmittää eri tiloja tehokkaasti. Valaistuksessa on myös huomioitava, ettei se ole liian kirkas ja kova, mutta ei myöskään turhan tunnelmallinen, jotta näköaistin ei tarvitse kuormittua turhasta ponnistelusta. Epäsuoravalo sekä säädettävä ja himmennettävissä oleva valaistus on omiaan aistiesteettömään kotiin.

Näköaistin kannalta myös pyöreät muodot sopivat aistiesteettömään sisustukseen, sillä ne mukailevat silmän luonnollista liikettä ja ovat siksi näköaistillemme levollisempia.

 

 

 

 

Akustiikalla on myös tärkeä rooli aistiesteettömissä tiloissa. Puuta suositaan paljon materiaalina sen ollessa miellyttävä vaihtoehto myös akustisesti, esimerkiksi lattioissa, mutta myös seinäpinnoilla. Korkeiden tilojen akustiikkaa voidaan parantaa mm. tekstiilein, akustiikkalevyin, oikeanlaisin valaisimin ja seinämin.

 

Aistiesteetöntä asumista tukee harmoninen värimaailma – murretut ja selkeät sävyt. Tuntoaistin stimuloinnin kannalta on tärkeää, että aistiherkällä on mahdollisuus tunnustella erilaisia pintoja; karkeaa, sileää, pehmeää, kovaa, röpelöistä. Luonnonmateriaalit tukee hyvin edellämainittua.

Luonnonmateriaalit ja luonto ylipäänsä on hyvin tärkeä elementti aistiesteettömyydessä. Luonto ja luonnnossa oleminen tutkitusti laskee ihmisen sykettä ja stressihormooneja, siksi viherkasveja käytetään paljon aistiesteettömässä sisustuksessa.

 

Aistiesteettömyydessä on kyse aivoille tärkeiden virikkeiden ja rentoutumisen tasapainosta. 
Usein aistiesteetön ympäristö on myös hyvin luova ympäristö, sillä aivot saavat tasapainoisesti lepoa ja virikkeitä.

 

 

(Kuvat kuvapankkikuvia – Pixabay)

 

Sisustusterkuin,

 

Instagram – decofeast

Facebook – Sisustussuunnittelu decoFeast.

Pinterest – Sisustussuunnittelu decoFeast.

 

 



2 thoughts on “Aistiesteetön sisustaminen”

  • Todella mielenkiintoinen postaus! Itse olen toimintaterapeutti ja erittäin kiinnostunut tästä aiheesta. Tiedätkö voiko aistiesteettömyyttä opiskella jossain laajemminkin?

    • Moi Hanna ja kiitos kommentista!

      Tosi mukava kuulla, että aihe herättää mielenkiintoa. Tämä on minulle myös tosi lähellä sydäntä.

      En tiedä voiko aihetta opiskella missään, tai järjestääkö kukaan aistiesteettömyyteen liittyviä kursseja ja varsin vähän siitä löytyy googlettamallakin tietoa. Yksi iso tekijä on ollut SAMKin Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä, joka tiiviissä yhteistyössä sisustussuunnittelija Paula Hellbergin kanssa on aiheen tiimoilta tehneet porukalla projekteja. Mm. viime kesän Porin asuntomessujen kohde Talo Haltiatar on Paulan suunnittelema juurikin aistiesteettömäksi ja tämä kohde liittyy yhteen SAMKin Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmän ja Paulan yhteisiin projekteihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.