26/04/2021

Aistiesteetön sisustus – hyvinvointia sisustussuunnittelulla

Aistiesteetön sisustus – mitä se tarkoittaa, kuka siitä hyötyy ja miksi se on niin hyvä juttu? Kerron tässä jutussa aistiesteettömästä sisustamisesta ja sen hyödyistä. Olen kirjoittanut aiemmin aistiesteettömästä sisustamisesta reilu pari vuotta sitten. Halusin nyt nostaa päivitetyn tekstin aiheen tiimoilta, sillä blogini tulee jatkossa keskittymään aistiesteettömyyden ympärille.

Elämme hektisessä maailmassa, jossa aistitulva on valtava. Vietämme ison osan päivistämme erilaisissa aisteja kuormittavissa ympäristöissä: koulut, päiväkodit, työpaikat, julkiset tilat, visuaalisia ärsykkeitä tulviva media. Aistikuormaa synnyttäviä ärsykkeitä ovat mm. ääni- ja valomaailma, epäjärjestys, kanssakäyminen muiden kanssa sekä tietokonetyöskentely.

Teen hyvinvointia tukevaa tila- ja sisustussuunnittelua ja aistiesteetön sisustaminen toimii minulla tärkeänä työkaluna. Olen itse erityisherkkä, joten minulta löytyy aiheeseen kokemusasiantuntijuutta. Elän ja hengitän aistiesteettömyyden nimiin. Koen ympäristöä todella vahvasti, niin hyvässä kuin pahassa, ja sen takia myös kuormitun herkästi. Aistiesteetön tila vähentää kuormituksen syntymistä, auttaa minua jaksamaan ja ehkäisee kohdallani uupumista – tukee siis hyvinvointiani todella laajalla alueella.

Erityis-/aistiherkkien lisäksi aistiesteettömyydestä hyötyy erityisryhmät, kuten esimerkiksi kehitysvammaiset ja muistisairaat sekä autismin kirjolla olevat ihmiset. Herkkien ja erityisryhmien tarve aistiesteettömyydelle on selvä, mutta en voi kuitenkaan ikinä painottaa liikaa sitä tosiasiaa, että aistiesteettömästä ympäristöstä hyötyy ihan jokainen.

Jokaiseen työyhteisöön, kouluympäristöön ja perheeseen lukeutuu erilaisia ihmisiä erilaisine tarpeineen, ja jotta ympäristö voisi tarjota meille kaikille mahdollisimman tasavertaisen paikan toimia, on aistiesteettömällä sisustamisella paljon annettavaa.

Mistä on siis kyse?

Aistiesteettömässä sisustamisessa pyrkimyksenä on minimoida ympäristön aistikuormitukset mahdollisimman laajasti ja samalla tuoda tilaan aivoille tärkeitä virikkeitä. Kun aistikuormitukset on minimoitu ja aivot saavat tarvittavaa virikettä, saadaan aikaan palautumiselle hyvät edellytykset ja
stressitasoille mahdollisuus laskea. Aistiesteettömyydessä otetaan huomioon makuaistia lukuunottamatta kaikki perusaistimme; näkö, kuulo, tunto ja haju.

Aistiesteettömissä kodeissa olennaista on, että löydetään energian purkamisen ja levon tasapaino. Jokaisella meistä on hieman erilaiset tavat palautua; toinen tekee sen sohvalla makaamalla, toinen tarvitsee liikkeen rentoutuakseen. Onkin tärkeää, että myös liikkeelle ja liikkumiselle on mahdollisuus. Tämä seikka korostuu erityisesti lasten kohdalla.

Aistiesteetön sisustus ja tila rakentuu monista asioista, mutta tärkein seikka on aina loppukäyttäjä.

Aistiesteettömässä sisustamisessa tärkeää roolia näyttelee toimiva tilasuunnittelu, oikeanlainen valaistus ja akustiikka sekä materiaali- ja kalustevalinnat, jotka on valittu asujan tarpeiden mukaan huomioiden aistiherkkyydet, mieltymykset ja arjen kuormittavuudet. Jokaiseen aistialueeseen tulee paneutua huolella ja vaikka aistiesteettömyydessä, kuten myös kaikessa sisustamisessa, luovitaan tiettyjen lainalaisuuksien mukaan, täytyy aina muistaa että jokainen projekti on erilainen – jokainen asiakas on yksilö ja kaikilla on omat tarpeet, toiveet ja haasteet.

Aistiesteettömyyttä edistäviä valintoja tukee mm. selkeät ja toimivat tilat, harmoninen värimaailma, murretut ja selkeät sävyt. Luonnonmateriaalit ja luonto ylipäänsä on tärkeä elementti aistiesteettömyydessä. Luonto alentaa tehokkaasti stressitasoja ja jo pelkästään luonnon näkeminen helpottaa.

Epäsuoravalo sekä säädettävä ja himmennettävissä oleva valaistus on omiaan aistiesteettömään kotiin.

Kuuloaistia kuormittavia äänilähteitä voi olla useita; tilan yleinen akustiikkaongelma, huonekalujen käytöstä muodostuvat kolinat sekä häiritsevät taustaäänet (kodinkoneet, sähkölaitteet, putkistot, patterit, ulkoa tulevat äänet, arjen äänet). Korkeiden tilojen akustiikkaa voidaan parantaa mm. tekstiilein, akustiikkalevyin, oikeanlaisin valaisimin ja seinämin.

Tuntoaistin stimuloinnin kannalta on tärkeää, että aistiherkällä on mahdollisuus tunnustella erilaisia pintoja; karkeaa, sileää, pehmeää, kovaa, röpelöistä. Materiaalien kontrasteilla saadaan helposti luotua tuntoaistille suotuisaa virikettä.

Kuten kaikkien muidenkin aistien kohdalla, myös hajuaisti stimuloituu meillä kaikilla eri tavoin. Se mikä miellyttää minua, voi toiselle olla epämiellyttävää. Häiritseviä tuoksulähteitä voi olla mm. eri materiaaleista tulevat hajut, voimakkaat tuoksut ihmisissä / eläimissä, tuoksukynttilät, ruuan laitosta tulevat tuoksut, pesuaineiden ja kosmetiikan tuoksut sekä ilmastoinnin kautta tulevat hajut. Tuoksumaailmat voivat olla myös positiivisesti stimuloivia, jolloin tuoksu ruokkii palautumista ja rentoutumista sekä luovat tunnelmaa. Esimerkiksi saunatuoksut, raikkaat huonetuoksut, mielekkäät pesuainaiden tuoksut, hyvän ruuan tuoksu ja luonto.

Aistiesteettömien tilojen suunnittelussa otetaat huomioon, että ihmisellä on mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan purkamaan energiaa tai lepäämään niin halutessaan.